Warning: Parameter 2 to wp_hide_post_Public::query_posts_join() expected to be a reference, value given in /var/www/fs2/23/muufi/public_html/site/wp-includes/class-wp-hook.php on line 286

Warning: Parameter 2 to qtranxf_postsFilter() expected to be a reference, value given in /var/www/fs2/23/muufi/public_html/site/wp-includes/class-wp-hook.php on line 286
Artists' Association MUU » MUU KIRJOITTAA – KAUHULEIKKI JA KUVAKIRURGIAA
MembersInfo
logo2 logo2 logo2

Main menu:

Etsi

Arkisto

MUU KIRJOITTAA – KAUHULEIKKI JA KUVAKIRURGIAA

18/06/2019
MUU kirjoittaa
MUU kirjoittaa -työryhmä koostuu järjestön jäsentaiteilijoista, joita yhdistää kiinnostus kirjoittamiseen. Teksti näyttelystä: CHRISTELLE MAS: X-rays, 1.6.-20.6.2019, MUU Galleria

Kauhuleikki ja kuvakirurgiaa
Teksti: Liisa Hilasvuori

Näyttelyn kaksi osaa ovat melkein vastakkaiset. Ikkunallisessa etuhuoneessa on siisti galleriaripustus, seinillä lähes symmetriset, valkoiset kehykset. Kollaasiteosten tausta jatkuu tilan valkoisissa seinissä. Takana oleva MUU studion tila taas on pimeä ja pidäkkeetön, eläytymisen ja heittäytymisen tila. Christelle Mas`n näyttelyn nimen X-ray tarkoittaa röntgensädettä. Säde läpäisee niin matkaajien muovikuoriset laukut lentokentän hihnalla kuin myös potilaan ihon paljastaen elämää ylläpitävät mekanismit.

Gallerian valoisamman puolen teoksissa valokuvia on leikattu ja järjestetty uusiksi kokonaisuuksiksi. Kollaasit on kursittu ja parsittu yhteen niin, että toimenpide tuo mieleen kirurgin: epäolennainen ja rikki mennyt poistetaan ja vielä toimivat osat kasataan ompeleilla uudeksi kokonaisuudeksi. Uusi on vauhdikkaampi, kyvykkäämpi ja toimivampi kuin edellinen. Kollaasi on enemmän ja aivan muuta kuin osiensa summa. Kuvissa on silmämunia, sisäelimiä, ihoa. Yhteys kirurgiaan ja lääketieteeseen tulee mieleen etsimättä. Ja kun mielessäni jatkan Mas`in teosten vertaamista lääkärin toimenpiteisiin, kysynkin, turhauttaako lääkäriä joskus se, että hänen pitäisi nähdä potilas kokonaisena ihmisenä? Entä jos häntä kiinnostaa juuri ja vain kipeä sisäelin? Mitäs jos hän haluaisi vain pysähtyä haltioituneesti tarkkailemaan munuaista, jossa puoleensavetävää olisi se, että se on lakannut toimimasta osana kokonaisuutta, kehon koneistoa. Innokas lääkäri voisi nähdä potilaansa vain keskenään kommunikoivien sisäelinten summana. Kollaasit rajautuvat valkoiseen taustaansa, ja tämä tahrattomuuskin tuo mieleeni sairaalan siisteyden. Mutta kuvat ovat rajuja, lajitkin sekoittuvat; ihmisen suita, hyönteisten silmiä, suonia. Olen nähnyt samanlaisen suoniston oman verkkokalvoni hopeisena jälkikuvana silmälääkärin käsittelyn jälkeen. Silmänpohjakuvat. Kollaasissa piilee vaaransa: entä jos leikkaus epäonnistuu ja veri purskahtaa yli? Silloin ailahteleva, epätasainen rytmi vie vallan sairaalan koneiden täsmällisestä naputuksesta. Näkö sumentuu. Teoksista löytää sillan myös lääketieteestä erkaantuneeseen haaraan: mieleeni tulevat psykologiassa ennen käytetyt musteläiskät. Ne ovat loputtomasti tulkintoja tuottavia tahroja, kuvia, joihin katsojan mieli heijastaa omia kokemuksiaan. Kumpi oikeastaan on todella nähnyt sen, millainen olet: hyvä ystäväsi vai kehon toimintojasi tutkinut lääkäri?

Pysähdyn tarkkailemaan valkoisella seinällä tyylikkäissä raameissa olevaa teosta. Valokuvaleikkeet on sommiteltu tiiviiksi, uudeksi sisäelimeksi, joka on saanut taustakseen ilmeisesti lääketieteellisen piirturin tekemän tarkan diagrammin. Koska taide on leikki, jonka lumoon on uskottava, tulkitsen nyt diagrammissa hyppelevät millintarkat viivat asianmukaisesti esitykseksi kehon toiminnasta, sairaalakoneen piirturin raportiksi. Kuvantaisivatko viivat juuri teosten hybridimäisten organismien toimintaa? Keskityn ohuen ohuiden viivojen kulkuun diagrammissa: onko anomaliaa, hypähtääkö piirturin viiva? Vai toimivatko nämäkin sisäelimet kuin ahkerat moottorit, pitäen elämää yllä sykäys sykäykseltä?

Jatkan sairaalaleikkiä astuessani pimennettyyn MUU Studioon. Näinpä löydänkin sieltä itse potilaan. Hänet on nostettu pöydälle, punahehkuisen lampun alle. Tohtorina on kyllä tainnut olla itse Frankenstein. Tiukan moraalin tai koululääketieteen edustaja ei olisi tyytyväinen lopputulokseen. Pöydälle, suureen epoksilätäkköön kiinnitetty kollaasihahmo muistuttaa etäisesti ihmistä: on jalkoja, vaikkakin epälukuinen määrä, onkohan tuossa paksusuoli, joka sitten kiemurteleekin otuksen kädeksi. Ja ne mustat läiskät, joita ensin luulin potilaan silmäkuopiksi ovatkin lantioluun kolosia. Elämänlanka kiemurtelee pöydällä oranssinhehkuisena led-nauhana. Oikean elämän kirurgisia toimenpiteitä pitää ohjata ihmisjärki, eivät yksinään temmeltämään jätettävät koneet. Teokseen johtaneita tapahtumia on kuitenkin siivittänyt pidäkkeetön mielikuvitus ja ehkäpä muistot kauhuleffoista ja fantasiakirjallisuudesta. Seinätkään eivät ole sairaalanvalkoiset vaan mustat: jätä järkeily, älä epäile! Näyttelyssä raju ja herkkä tasapainottelevat. Kauhu on kontrollissa, siitä pitävät huolen valkoiset raamit, tarkka leikkuujälki ja studion siisti pöytä.

Vielä yksi täydennys: CV:hensä Mas on kuvannut itsensä tummissa, hiukset peittävät kasvot niin, että olento vaikuttaa eläinten hybridiltä. Taide on leikkiä ja tarinaa, tietoista itsestään. Eläydy ja leiki, jotta voit kuulla tarinan.

CHRISTELLE MAS: X-rays, 1.6.-20.6.2019, MUU Galleria, Lönnrotinkatu 33, 00180 Helsinki

***

Suomi on kuvataidekansaa. Kuvataidekohteiden kävijäluvut ovat huikeat 4,5 miljoonaa vuodessa. Kuvataidetta voi nähdä ympäri vuoden monenlaisissa paikoissa, vakiintuneista instituutioista pieniin gallerioihin ja pop up -näyttelyihin. Uusia, kiinnostavia näyttelytiloja perustetaan jatkuvasti. Tästä huolimatta taidetta käsitteleviä tekstejä julkaistaan mediassa yhä harvemmin.

MUU ry:n sisällä toimiva MUU kirjoittaa -työryhmä koostuu taiteilijoista, joita yhdistää kiinnostus kirjoittamiseen. Ryhmä on kokoontunut jo muutaman vuoden ajan pohtimaan kirjoittamisen roolia ja mahdollisuuksia nykytaiteessa. Nyt työryhmän julkaisee kirjoituksia MUUn gallerianäyttelystä sekä verkossa että galleriassa luettavaksi. Tarkoituksena on tarjota taidekritiikille luova vaihtoehto, jossa taiteilija kirjoittaa  kollegansa teoksista.

muugalleria(a)muu.fi,  +358 9 625 972