MembersInfo
logo2 logo2 logo2

Main menu:

Etsi

Arkisto

RSS Artists’ Association MUU

KOLMANNEN SEKTORIN GALLERIAT TUOTTAVAT ARVOA YHTEISKUNTAAN

Kuvataiteilijoiden jäsenjärjestöt:
Kolmannen sektorin galleriat tuottavat arvoa sivistysyhteiskuntaan

Viime viikolla julkaistun Taidegalleriatilaston 2016 mukaan Suomi on kuvataidekansaa. Kävijäluvut kuvataidekohteissa ovat huikeat 3,8 miljoonaa, joka ylittää muun muassa koko kansan viihteenä tunnustetun teatteritaiteen kävijäluvut samalta vuodelta. Tilasto määrittää uuden jaon gallerikentän toimijoiden välille, mutta ei avaa eri toimijoiden rooleja kentällä.

Frame Finlandin julkaisema tilastointi tulee tarpeeseen. Tilastoissa kuvataideorganisaatioiden merkittävyys suomalaisen kulttuurituotannon esittelijöinä tulee näkyväksi. Erityisen hyvänä voi pitää sitä, että tilastointia on tarkoitus jatkaa ja kehittää vielä tarkemmin avaamaan kentän todellisuutta. Tarpeellista on myös uudenlainen galleriakentän jako kolmeen eri toimintamalliin: kolmannen sektorin, yksityisiin ja julkisen sektorin gallerioihin. Jako kaupallisiin ja ei-kaupallisiin gallerioihin on ollut harhaanjohtava, sillä taiteen myynti ei rajoitu vain kaupallisiin gallerioihin. Esimerkiksi taiteilijajärjestöjen galleriat kuuluvat kolmanteen sektoriin, mutta toimivat sikäli kaupallisesti, että pyrkivät edistämään taiteilijoiden toimeentuloa ja teosten myyntiä.

Kolmannen sektorin gallerioiden merkityksellisyys ja monimuotoisuus

Tilastot eivät kuitenkaan avaa sitä, mitä kolmannen sektorin gallerioiden näyttelytoiminta merkitsee koko taiteen kentälle. Kolmannen sektorin toimijat, niin järjestöt kuin muut sektorin organisaatiot tekevät yleishyödyllistä työtä taiteen näkymisen ja kokemisen eteen. Juuri niissä näkyvät taiteen uudet virtaukset ensimmäisinä. Ne ovat alusta, josta nuoret, kentälle tulevat taiteilijat ponnistavat vaativaan ammattiin, ja joissa uransa eri vaiheissa olevat taiteilijat pääsevät esittelemään myös käsitteellisemmän, immateriaalisen tai performatiivisen taiteen uudet teokset suurelle yleisölle, ja alan ammattilaisille. Juuri kolmannen sektorin galleriat tekevät viestintä- ja myyntityötä niiden taiteilijoiden ja heidän teostensa eteen, joiden tuotantoa ei yksityisissä gallerioissa esitellä.

Kolmannella sektorilla tiedostetaan taiteilijan toimeentulon tarpeellisuus, ja pyritään löytämään keinoja taideteosten myynnin edistämiseen.  Esimerkiksi taiteilijoiden omat, ammatilliset järjestöt ja niiden galleriat tekevät merkittävää työtä myynnin ja taiteen saavutettavuuden eteen mm. vuosittaisissa, kymmeniä tuhansia katsojia vetävissä, teosvälitystilaisuuksissa sekä Art Fair Suomi -nykytaidefestivaalissa.

Kolmannen sektorin galleriat ovat toimintalogiikaltaan ja tehtäviltään monimuotoisia, mutta muodostavat yhdessä kotimaisen taiteilijavetoisen taidekentän ytimen. Niiden määrä on koko galleriakentästä 50 %. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen taiteilijavetoisen ryhmän suuruus on ainutlaatuista. Jokainen kolmannen sektorin galleria esittelee keskimäärin kaksinkertaisen määrän taiteilijoita vuodessa yksityiseen galleriaan nähden.

Onko taiteen itseisarvo tukemisen arvoista?

Suomessa valtio tukee vapaata taiteellista tuotantoa ja sen välittämistä yleisölle suoralla tuella taiteilijoille ja tuella vapaan kentän organisaatioille, kuten kolmannen sektorin gallerioille. Nämä organisaatiot saavat kuitenkin vähenevässä määrin tukea valtiolta. Valtion tuki on enää noin 15-30 % valtakunnallisten järjestögallerioiden liikevaihdosta. Toisin sanoen organisaatiot käyttävät entistä enemmän aikaa rahoituksen hankintaan sekä kohdeapurahoja hakemalla että taiteen myyntiä kehittämällä. Pienet resurssit pakottavat valitsemaan mihin aikaa ja resursseja käytetään.

Torstaina 12.10.2017, taidegalleriatilaston julkistamispäivänä, Frame Finlandin johtaja Raija Koli lausui Svenska Ylen sivuilla, että gallerioiden mielenkiinto tehdä aktiivista myyntityötä on nolla sen jälkeen, kun taiteilijat ovat maksaneet galleriavuokransa.

Kolin kritiikki kumpuaa varmasti tuoreen tilaston myyntiluvuista, joiden mukaan 90 % taiteen myynnistä tehdään yksityisissä gallerioissa. Raportin julkaisutilaisuudessa kulttuuriasiainneuvos Petra Havu opetus- ja kulttuuriministeriöstä puolestaan totesi, että valtio rahoittaa sekä taiteilijoiden työtä että välittäjäporrasta, ja toivoo, että ketju taiteen välittämiseen yleisölle saakka on kunnossa. Valtio on pienentänyt toiminta-avustuksiaan kolmannen sektorin organisaatioille viimeisten kymmenen vuoden aikana. Samalla niiden on edellytetty kasvattavan omaa varainhankintaansa ja yksityisen rahoituksen osuutta. Tämä on kuormittanut organisaatioiden työntekijöitä ja luottamushenkilöitä kohtuuttomasti, eikä tilanne ole kestävä tai hedelmällinen.

Järjestögallerioita, toisin kuin Koli väittää, taiteen myyminen luonnollisesti kiinnostaa, mutta niiden resurssit ja mahdollisuudet siihen ovat rajoitetut. On tärkeää muistaa myyntilukujen lisäksi myös muut järjestögallerioille asetetut vaatimukset. Myynti tukee toimijoiden omavaraisuuden astetta, mutta järjestögalleriat tulee ymmärtää ennen kaikkea arvokkaina yhteiskunnan kultturisen pääoman esittelijöinä ja tuottajina.

Muu ry

Suomen taidegraafikot ry

Suomen Kuvanveistäjien liitto ry

Taidemaalariliitto ry

Valokuvataiteilijoiden liitto ry

* * *

Lisää galleriakentän toiminnan edellytyksistä ja taiteilijoiden toimeentulosta keskustellaan Valokuvataiteilijoiden liiton 27.11.2017 järjestämässä Taiteestako toimeentuloa? –seminaarissa. Lisätietoja seminaarista löytyy osoitteesta www.hippolyte.fi hyvissä ajoin ennen seminaaria.

 

_ _ _
muugalleria(a)muu.fi