Yhdistys

Yhdistys on toiminut vuodesta 1987 lähtien ja vuoden 2017 lopussa MUUssa on 620 jäsentä. Yhdistyksen jäsenmäärä on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana. Järjestön kasvu kertoo ennen kaikkea uusien nykytaiteen alojen kehityssuunnasta Suomen taidekentällä. MUU ry tekee aktiivista yhteistyötä sekä kotimaisten että ulkomaisten taide- ja kulttuuriorganisaatioiden kanssa.

Kansainvälisyys vaihtonäyttelyiden ja erilaisten projektien muodossa on merkittävä osa toimintaa. Yhdistys on koko toimintansa ajan toiminut tärkeänä kontaktipintana kuraattorien ja taiteilijoiden välillä. MUU-taiteista kiinnostuneet ulkomaiset kuraattorit vievät suomalaista taidetta maailmalle ja yhdistyksen ulkomaiset jäsenet sekä vieraat tuovat kansainvälisyyttä kotimaiselle taidekentälle. Suomen Taiteilijaseuran viidestä ammattitaiteilijoita edustavasta kuvataidejärjestöstä MUU on tällä hetkellä toiseksi suurin jäsenjärjestö. Suomen Mediataideverkosto ry:n jäsenjärjestöistä MUU on suurin mediataiteilijoita edustava taiteilijayhdistys.

Historia

MUU ry:n perustava kokous pidettiin Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kirjakahvilassa 26. syyskuuta 1987. Muu julistautui taiteidenväliseksi aatteelliseksi järjestöksi, jonka tehtävä oli edesauttaa performanssi-, tila-, käsite-, ympäristö- ja elämäntapataidetta sekä videotaidetta ja tietokoneavusteisia taiteita.

MUUn toiminta muodostui heti alusta asti kansainväliseksi sekä näyttelyiden järjestäjänä, että osallistujana. Ensimmäinen suuri taiteidenvälinen tapahtuma Megapaja järjestettiin 1988 Katajanokan konepajalla. Omat toimitilat vuokrattiin vanhoilta rautateiden makasiineilta vuonna 1989. Samana vuonna MUU järjesti yhdessä videotyöpajojen kanssa kansainväliset videofestivaalit Kuopiossa ja perusti yhteyteensä Suomen ensimmäisen audiovisuaalisten taiteiden arkistointikeskuksen AV-arkin.

MUUn ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi valittiin Minna Tarkka, jota seurasi tehtävässään Irmeli Kokko vuonna 1991. Yhdistyksen toiminta alkoi jäsentyä järjestötoiminnan, taiteilijatoiminnan ja galleriatoiminnan osa-alueisiin.

MUUn toiminta siirtyi vuonna 1992 Helsingin kaapelitehtaalle ja sieltä Rikchardinkatu 4.ään. Vuonna 1995 MUU ry sai käyttöönsä Korkeavuorenkatu 43:ssa sijaitsevia kirjaston tiloja ja siirsi toimistonsa sinne. Samalla MUU perusti tiloihin mediataiteen tuotantoihin sopivan työpajan jossa käynnistyi kansainvälinen koulutustoiminta.

MUU ry:n toiminta kehittyi edelleen tuotannollisempaan suuntaan ja galleriatoiminnan ohessa tapahtumatuotanto vakiintui osaksi yhdistystoimintaa. Performansstaiteeni festivaali Amorph! järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995, jonka jälkeen sitä on seurannut useita performanssiin keskittyneitä tuotantoja; festivaaleja, tapahtumia, julkaisusarjoja ja verkkopalvelu.

MUU ry on osallistunut olemassa olonsa alusta lähtien kulttuuripoliittiseen keskusteluun. Vuonna 1994 yhdistys käynnisti keskustelun Helsingin vuoden 2000 kulttuuripääkaupunkiudesta järjestämällä konferenssin kulttuurivaikuttajille. Keskustelu jatkui kulttuuriklubin nimellä. MUU ry:stä tuli Suomen taiteilijaseuraan vuonna 2001, jonka kautta kanavoituu suuri osa myös MUU ry:n kulttuuripoliittisista aloitteista.