R o i V a a r a

Performance.fi

Performance.fi - satunnaisia otoksia 1998-2001
Dokumentteja suomalaisesta performance-taiteesta

Tapaus 7.

Kuvaamieni dokumenttien merkitys Roi Vaaran teosten osalta liittyy esitysten vertailuun pitkällä aikavälillä. Vertaamalla videoilta, valokuvista ja julisteista hänen viimeaikaisia esityksiään, voi nähdä ne sarjana, jolla taiteilija määrittelee suhdettaan omiin välittömiin ja välillisiin ympäristöihinsä,joissa hän elää.

Vaara käsittelee teoksissaan tilaa, joka on, ensiksi, itsemääritelty henkinen paikka, toiseksi, yleisemminkin performancetaiteen mahdollistama tilan utopia, ja, kolmanneksi, se taidetila, joka toimii elämässä vaikuttavien kontrolloivien voimien alaisena. Näistä aineksista sekoittuu eri esityksissä pelkistettyjä tilanteita ja asetelmia, joissa Vaara toimii tilaansa suljettuna tai siitä irtiolevana, kätkettynä ja paljaana, aktiivisena ja passiivisena tekijänä.

Näihin asemiin viittaavat hänen esityksiensä lisäksi myös hänen järjestämiensä tapahtumien nimet. Mm. Poikkeustilasta (Kaapelitehdas, syksy -99) tuli irtiotto suomalaisen yhteiskunnan taidekontekstiin. Vaara ei itsekään tiennyt etukäteen onnistuuko festivaali, kerääkö se osanottajia, ja millaisia esitykset tulevat olemaan? Poikkeustilass merkityksellistä oli mm. uusien ja vanhojen tekijöiden kohtaaminen sujkupolvien yli.

Suljettu tila, 2000, oli vuorostaan esitys, jonka Vaara teki Kaapelin taiteilijoiden yhteisnäyttelyn avajaisperformancena. Hän toteutti sen tilan koskemattomuutta korostavien köysien sisällä. Ratkaisu vaikutti epäsuoralta kritiikiltä, jonka kohteena tuntui olevan institutionaalinen käsitys taiteesta. Se ikään kuin käänteisesti vihjaili mahdollisuuksista itsestäänselvyyksien tuolle puolelle menemisestä, jonne lentämisen yritys vallitsevan horisontin sisällä jää kuitenkin auttamatta räpiköinniksi.Teoksen juliste täydentää esityksen ajatusta. Siihen kuvatun suljetun tilan rajauksen ulkopuolella luetellaan Vaaran siihenastiset esitysten paikat Suomessa ja ulkomailla. Paikkojen määrällisesti runsasta valikoimaa ei ole lajiteltu tärkeysjärjestykseen. Luettelo on ilmoitus: näin on mahdollista toimia sulkeutumatta. Se on nomadinen vihje liikkeellä olemiseen.

Roi Vaara on onnistunut parina viime vuonna kansainvälisen esitystoimintansa lisäksi luomaan kokeilevalle kotimaiselle toiminnalle muotoja, mm. osallistumalla Perform.lab-tilan toteuttamiseen (Forum Box-galleria, toukokuu 2000). Kokeileva toiminta on epäsuoralla tavallaan kriittisessä dialogissa mediateknologian markkinoista elävän suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Samalla kuitenkin myös kokeelliset areenat täyttyvät uusimmasta tekniikasta.

Kuinka tuo täyttyminen toteutuu esitysten ehdoilla? Kokemukset tiloista ovat ristiriitaiset. Oleminen esityspaikoilla on oleskelua screenien, kameroiden, valojen ja muiden laitteiden pyörteessä. Voidaan nähdä, että tätä efektiivisyyttä myös tarkoituksellisesti ylituotetaan.

Efektiivisyydestä tulee performatiivisesti liioiteltua esillepanoa. Paikat täyttyvät merkityksillä, joiden koodit eivät ole täysin selkeät. Epäselvyys voi taata taiteilijoille tietyn työrauhan, teoksille tilaa olla laboratorion mukaisia kokeiluja ja muodosteita: ne voivat olla tehtyjä enemmän tallennevälineille kuin varsinaiselle yleisölle. Täysin yksityiskohtaista ohjelmaa ei ole. Tilan käyttäytymistä ja käytöstä tilassa ei selitetä puhki asti. Toiminta ei tule läpinäkyväksi instant-näyttämöksi. Yleisö, joka puikkelehtii tilan laiteistojen keskellä, joutuu ottamaan itse selvää tapahtuman luonteesta. Se joutuu muodostamaan siihen suhteen päättelyillä ja kyselemällä. Sen täytyy olla aktiivinen annetun yli, aivan kuin taiteilijoidenkin.

Näyttelyn Performance .fi videopalat Roi Vaaran esityksistä (Kapuum-tapahtuma -99, Manilla Turku, sekä La-Bas-studio, Kaapelitehdas C-rapun kellari -01) näyttävät, kuinka tietyssä ajan tilassa reaalisena toteutunut esitys laajenee yleisösuhteen ulkopuolelle, aikaan sitä ennen. Esimerkiksi dokumentissa La-Bas-studiosta Vaara luettelee esitystä edeltäneeltä vuorokaudelta kellonaikoja, joina hän on suunnitellut illan esitystä. Tavallaan tämä on kuva psyykkisen ajan täydentävästä vaikutuksesta esityksen reaaliajalle.

Jopa äärimmilleen lyhennetyssä dokumenttipalasta tunnistaa kuinka eletty elämä osallistuu näkymättömänä tunnetekijänä esittäjän toimintaan. Vaara laajentaa valo-varjo-illuusioilla ruumiinsa rajoja tilassa. Muutoksessa olevan veistoksellisen dynamiikan vahvistumisen siinä mahdollistaa lattialle sijoitettu valaisimena käytetty piirtoheitin ja esiintyjän hidas liike sen valoa kohti samalla, kun hän pitelee toisella kädellään kasvojensa edessä tuuletinta ja toisessa kädessään A-nelospaperien pakkaa. Ratkaisevimman efektin tuottaa paperien leijailu tuulettimen ilmavirran voimasta ympäri tilaa.

Vaikutelma vastaa katsojan katseen psykologisen ulottuvuuden, eläytymisen, näkymätöntä vahvistumista. Ruumiin illusorinen laajennus näkyy katsojan silmien kautta liikkeenä, joka väliaikaisesti nostaa esiin välähdyksenomaisia virtauksia aisteilta tavallisesti suljettuna pysyvästä tilan dynamiikasta: välillä se suppenee, menee kasaan ja rajaa näkyvyyttä, mutta sitten taas seuraavassa hetkessä vauhdittuu ilmeikkyytensä pyörteilyyn. Se näyttää asioiden paradoksaalisen kieppumisen läpinäkyvyyden ja läpäisemättömyyden, näkyvyyden ja näkymättömyyden välillä.

Otoksissa Kapuum-tapahtumasta (Turku, Manilla -99) näkyy myös kuinka Vaara toimii suhteessa valonlähteiden sijainteihin ja yleisön katsomiskulmiin. Ulkona toteutettu savuverhoon asettuminen sateenvarjon alla vastaa samankaltaista elävän veistoksen hetkellistä dynamiikkaa kuin La-Basissa A-nelosilla aikaansaatu katoava muoto. Myös sitä Vaaran esityspalaa, jossa keittiövälineet ja aistielimet kohtaavat, vahvistaa valkokankaalle tuotetut varjoefektit. Keittiövälineet alkavat näyttää uhkaavilta, aisteja terrorisoivilta jättiläismäisiltä aseilta. Taustanauhan viidakkoäänet lisäävät efektiin etäisyyttä, selittämätöntä arkaaista kirpeyttä, todennäköisesti kirpputoreilta löydettyjen viattomien keittiövälineiden palautumista villiyden tilaan.

Esitys erektiosta, jonka Vaara tekee Suomen lipun alla Filandia-hymnin soidessa, on Kaapuumin esityksen päätösnumero. Tässä tekstiyhteydessä kiinnitän huomiota vain sen tallenteeseen, jonka seuraamisen kannalta on olennaista, että sen yhteydessä ylipäätään mainitaan Vaara tekijänä. Hänhän on peitellyt itsensä lipulla, eikä ts. näy videon katselijalle. Vain asiantuntija osaisi yhdistää palan Vaaraan ilman esittelyä. Juuri tälläisten avonaisten seikkojen vuoksi performancedokumenteille kohdistuu vaatimuksia tietyistä ymmmärrettävyyttä lisäävistä kerronnan muodoista ja esittämisen säännöistä, joissa joudutaan enemmän tai vähemmän pitäytymään.

Vaaran järjestämä kansainvälinen Exit-festivaali (Kaapelitehdas 2001) oli myös kotimaiselle performancelle tärkeä kohtaamispaikka. Exitin oma dokumenttiaineisto käsittää kymmeniä tunteja videoita ja satoja valokuvia sekä verkkosivut esityksistä. Festivaalin lopuksi Roi Vaara teki silmät mustattuina lentonäytöstensä performancesarjaa täydentäneen EXIT-esityksen, jonka tallenteelta näkyy kuinka hän seisoo tulen edessä kädet siipinä vaakatasossa, ja kuinka hänen bensiinillä sytyttämänsä muovinen tuoli palaa rajuilla liekeillä hänen takanaan samanaikaisesti, kun suihkukoneen ääni voimistuu taustanauhalla. Esityksellä on yksinkertaisen siirtymäriitin leima.

Vaara polttaa taakse jättämänsä aineen ja siirtyy vertauskuvallisesti ja ilmeisesti myös todellisesti esityksensä kautta uuteen tilanteeseen työskentelyssään taiteilijana. Siirtymän ei tarvitse olla mullistava, mutta se on aito, kosketeltavan reaalinen. Exit-festivaali osoitti kaksiviikkoisena tapahtumana (Kaapelitehdas, Helsinki 2001) mahdollisuuden taiteilijoiden laboratorionomaiseen kohtaamiseen, joka toteutui tämän katoavan taiteen esitysten muodonmuutosten, virtausten ja dokumentointilaitteistojen muokkaamien simultaanisten lähetysavaruuksien ja taltioitujen aineistojen viiveiden kautta.

Tapaus 8.

Performance.fi - satunnaisia otoksia on osa Amorph!01 performance festivaalin ohjelmaa.


AJANKOHTAISTATULOSSAPROJEKTITMEDIAPAJAGALLERIAJÄSENETYHTEYSTIEDOT
ETUSIVU • IN ENGLISH