Performance.fi

Performance.fi - satunnaisia otoksia 1998-2001
Dokumentteja suomalaisesta performance-taiteesta


Tapaus 18.

Heidi Lindberg, Rafael Grönlund ja Minna Alanko tekivät Exit-festivaalissa, 2001, yhteisen esityksen, jossa leikiteltiin samantyyppisellä kauhuromantiikalla, joka on tuttua klassisista saduista. Tekijöiden asettuminen tilaan, puuhailu lattiatasolla, sisälsi monia pieniä asioita, jotka jäivät varsin epäselviksi yleisölle, joka yritti etäämpää seurata toimintaa. Tietysti yleistunnelma välittyi esityksestä hyvin. Kokonaisidea kävi selväksi, mutta pienet yksityiskohdat eivät.
Taltioiva kamera voisi tälläisessä esitystilanteessa reaaliaikaisena kuvan lähettimenä olla hyvinkin tärkeä, mutta vain siinä tapauksessa, jos se on asettunut sopivaan paikkaan, josta yksityiskohtaisetkin kuvat voidaan välittää screenille. Muistaakseni tässä tapauksessa esityspaikka oli valittu niin, että screeni jäi katsojien taakse. Sitä ei siis seurattu. Ja millainen onkaan tälläisen paikan päällä reaalisena toteutuvan tapahtuman seuraamisen luonne screenin kautta?
Jättikokoiselle kankaalle siirretty kuva tuottaa reaalisesta tapahtumasta hypermutaation. Kaksiulotteiselle pinnalle toistettu sähköinen mutaatio toimii simultaanisena esityksen kanssa sitä samanaikaisesti edustaen. Jättimäisestä edustuksesta voi tulla reaalista toteutusta näyttävämpi.
Jos kamerat olisivat voineet hakea sopivia esitystä täsmentäviä lähikuvia Lindbergin, Grönlundin ja Alangon esityksestä, olisi se vaatinut etukäteistietoa tapahtumista, mutta tuskin koskaan performancentekijöillä on tarkkoja käsikirjoituksia tai ohjeita kuvaajille. Niinpä performancen kuvaaminen vaatii kuvaajilta aavistuskykyä, ennakointia, intuitiivista tajua tapahtumien kulusta, jotta he voivat editoida kuvaa kuvattavasta kohteesta kuvauksen hetkellä: hakeutua kamerakulmiin ja kuvakokoihin niin, että esityksen tapahtumat, tila ja yleisösuhde havainnollistuvat, jos ja kun havainnollisuus asettuu kuvauksen kriteeriksi.
Performance.fi-palasta näkee myös sen, että esittäjien itsensä tulisi myös miettiä suhdettaan yleisöön, sijaintejaan taltioimisvälineisiin. Esim. Lindbergin, Grönlundin ja Alangon esityksen olennainen kohta - verenluovutus - tehdään aivan liian piilossa, koska tarkoitushan ei ole ollut sitä peitellä: verenluovutushan on esityksen juju. Luovutetusta Grönlundin verestä tehdään iso veriplätty, joka syödään kannibalistisena herkkuna. Taustalla lastenlaulut allev iivaavat toiminnan viattomuutta, kun tekijät ylittävät karnevaalillaan kohtuuden rajan.


Performance.fi - satunnaisia otoksia on osa Amorph!01 performance festivaalin ohjelmaa.

AJANKOHTAISTA • TULOSSA • PROJEKTIT • MEDIAPAJA • GALLERIA • JÄSENET • YHTEYSTIEDOT
ETUSIVU • IN ENGLISH